Juttusarjassa esitellään TJNK:n jäsenet kolmivuotiskaudelle 2025-2027. Neuvottelukunta tuo yhteen tutkitun tiedon parissa työskenteleviä asiantuntijoita, joiden tehtävänä on suomalaisen tiedonjulkistamisen tukeminen ja kehittäminen.
Kuka olet?
Jo parikymmentä vuotta työni ydinsisällön ovat tarjonneet pöydänkulmalla (nykyään usein virtuaalisella) odottavat tutkimusteosten, tiedeartikkelien ja ammattijulkaisujen käsikirjoitukset. Eivät omani vaan muiden. Olen ammatiltani tutkimukseen ja tietoon erikoistunut kustannustoimittaja, tiede-editori. Mielelläni ajattelen itseäni ammattilukijana ja tieteellisen tekstityön asiantuntijana.
Toimin julkaisemisen asiantuntijana Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Lähes 15 vuotta työskentelin tieteellisissä seuroissa, Tutkijaliiton toiminnanjohtajana ja Nuorisotutkimusseuran julkaisupäällikkönä. Koulutukseltani olen filosofian lisensiaatti Helsingin yliopistosta, pääaineena teoreettinen filosofia. Työskentelin vuosia myös apuraha- ja hanketutkijana ennen kuin löysin paikkani julkaisutoiminnan kentältä.
Sen lisäksi että luen työkseni, myös vapaa-aikani virittävät paljolti tekstikumppanit, lukupiirejäkin riittää. Nautin myös taiteesta, kulttuurista ja kävelystä. En tiedä juuri mitään parempaa kuin kävellä tunti Helsingin rantoja pitkin kotoa Kaapelitehtaalle Tanssin taloon ja antaa siellä koreografisen ajattelun viedä.
Mikä sinua innostaa tutkitun tiedon yhteiskunnallisessa hyödyntämisessä, ja mitä mahdollisuuksia näet tällä saralla?
Meneillään ovat poikkeuksellisen epävarmat ajat. Toiveikasta näköalaa tulevaan on vaikea löytää, ja elo tuntuu monin tavoin lamaannuttavalta. Haluan uskoa, että tutkittu tieto avartaa yhteiskunnallisia toimintamahdollisuuksia ja innostaa ottamaan niistä vaarin. Tieto ja ymmärrys voivat järkyttää ja pysäyttää mutta yhtä lailla ravistella liikkeelle ja innostaa.
Tutkittu tieto tukee ja turvaa keskustelua, jossa rakennetaan yhteistä ymmärrystä yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Tutkittu tieto antaa pontta lausua: ”Tämä on väärin”. Se on mahtava yhteiskunnallisen kritiikin voimavara, jonka kautta pääsevät parhaimmillaan ääneen myös muuten marginalisoidut tahot. Samalla se mahdollistaa toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelun.
Tutkitun tiedon yhteiskunnallinen merkitys on avaava, ei sulkeva. Harvoin, jos koskaan, tieto onnistuu tyhjentävästi läpivalaisemaan yhteiskunnallisia ilmiöitä. Usein se sen sijaan paljastaa ilmiöiden monisyisyyden ja jopa sotkuisuuden.
Tutkittu tieto pitää hereillä. Innostavimmillaan se pystyy osoittamaan, että maailmamme on hämmästyttävämpi, kiinnostavampi ja ehkä aivan jotakin muuta kuin mitä osasimme ajatella.
Mikä rooli julkaisupalveluilla on onnistuneessa tiedonjulkistamisessa?
Julkaisupalvelut löytyvät jokaisesta korkeakoulusta, joissa niiden tehtävänä on tarjota tukea organisaatiossa tuotetun uuden tiedon julkistamiseen – tai nimensä mukaisesti julkaisemiseen.
Tekijät, tutkijat, taiteilijat ja asiantuntijat, ovat tiedontuotannossa avainasemassa. Jotta tieto saadaan julki ja tarkoituksenmukaisella tavalla saataville ja vaikuttamaan, esimerkiksi käsikirjoitus kirjana lukijoille, tieto ja asiantuntemus julkaisemisesta ja sen prosesseista on valttia. Sitä löytyy julkaisupalveluista, siinä missä perinteisiltä kustantamoiltakin.
Julkaisupalvelut huolehtivat muun muassa organisaatioiden omista julkaisukanavista – sarjoista, verkkolehdistä ja -alustoista. Usein ne ovat mitä mainioin paikka organisaatiossa tuotetun tiedon julkistamiselle, vallankin, jos ja kun osana toimitusprosessia on tarjolla käsikirjoituksen kommentointi ja kustannustoimitus. Onnistuneen tiedonjulkistamisen näkökulmasta ei haitanne sekään, että julkaisut näissä kanavissa pääsääntöisesti ovat avoimesti saatavilla ja myös teknisesti saavutettavia.
TJNK:n vastanimitetty puheenjohtajisto määritteli tammikuussa toimikautensa tavoitteiksi avoimuuden ja aktiivisuuden.
Kuvassa julkaisemisen asiantuntija Merja Hintsa (Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy). Kuvan ottanut Anne Haapanen.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
