Miten tukea luovuutta?

×

Virheviesti

Deprecated function: Assigning the return value of new by reference is deprecated funktiossa drupal_load() (rivi 1374 tiedostossa /var/www/drupal/includes/bootstrap.inc).
6.4.2016

Kestävän tulevaisuuden ratkaisumalleihin tarvitaan tieteen, taiteen ja etiikan vuoropuhelua. Erilaisten osaamisalojen vuorovaikutus ja yhteistyö tarjoavat kasvupohjan luovuudelle. Luovuus puolesta synnyttää uusia ajatuksia, ideoita ja ratkaisumalleja, joista alkaa tuotteita ja toimintamalleja tuottava innovaatioprosessi. 

Tutkaksen aamukuulemisessa 1.4.2016 mietittiin, miten taide vapauttaa luovuuden  ja miten tuetaan  innovaatioprosesseja.

Kyky kuvitella olemattomia

Niin kuvasi professori Eeva Anttila mielikuvitusta. Mielikuvat, kuvittelun tuotteet, ilmenevät uutta luovana ilmaisuna, keksintöinä, uutena tietona, tieteenä ja taiteena eli inhimillisenä kulttuurina.

Uuden tiedon ja ideoiden luominen on jokaiselle ihmiselle kuuluva perusominaisuus. Nykyisin valtaosa ihmisen osaamisesta ja luovuudesta jää käyttämättä. Syitä on monia kuormittuneista elämäntilanteista ja kannustuksen puutteesta aina yhdenmukaistaviin kulttuurisiin vaikutteisiin ja taide- ja kulttuuripalvelujen heikkoon saavutettavuuteen. Professori Anttila kysyykin, miten herätetään ja tuodaan esiin se luovuuspotentiaali, joka on lapsissa, nuorissa ja meissä kaikissa?

Länsimainen elämäntapa ja pedagogiikka perustuu valmiiden tuotteiden, ideoiden, ajatusten ja tiedon siirtämiseen ihmiseltä toiselle, ja niiden kuluttamiseen. Oppiminen pitäisi ymmärtää uuden tiedon tuottamisena ja uusien ideoiden keksimisenä. Tämä vaatii sen, että ymmärrämme paremmin, mistä ja miten uutta tietoa ja ideoita syntyy ja mitä ihmisessä tapahtuu, kun hän on luova. Koulua, taide- ja muita instituutioita ja työelämää pitää kehittää kohti ilmapiiriä, jossa jokainen uskaltaa tuoda esiin ideoitaan, ajatuksiaan, mielipiteitään, kuvittelukykynsä tuotteita, omaa erityisyyttään ja omaa erilaisuuttaan. Myös eettinen ulottuvuus on osa uutta oppimista ja luovuutta.

-    Mahdollisuus erilaisuuden esiintuomiseen onkin kenties uuden luovuuden ydin, toteaa professori Anttila.

Eeva Anttilan mukaan kasvatus ja koulutus vaalivat kuvittelukykyä ja siten uuden tiedon, uusien ideoiden, luovuuden ja keksintöjen syntymisen edellytyksiä. Tarvitsemme koulutusta, joka vaalii erityisyyttä, erilaisuutta, kuvittelukykyä, myötätuntoa ja rohkeutta; koulutusta, jossa jokaisen yksilön potentiaali saa mahdollisuuden tulla esiin. Tarvitsemme taidekasvatusta.

Luovuus yhteisöllisen tiedon tuottamisessa

Taiteilija-kehittäjä Tero Annanolli työstää menetelmää, jonka avulla parannetaan organisaatioiden toimintakykyä auttamalla yksilöitä löytämään yhteisön oma luovuus. Luovuuspajoissa taiteellinen interventio aikaansaa luottamusta, vuorovaikutusta ja vapauttaa uusien ajatusten ja ideoiden synnyn. Luovuus, leikkisyys, heittäytyminen, uskallus ja yhdessä tekeminen korostuvat, mikä antaa organisaatiolle kyvyn nähdä toimintansa uusista näkökulmista ja edistää työyhteisöjen luovaa osaamista ja innovaatiokyvykkyyttä.

Luovuuspajoissa pyritään vapautumaan rationaalisen ajattelun rajoista ja luomaan tila, jossa osallistujat kohtaavat toisensa tasa-arvoisina, samassa epävarmuuden tilassa. Ohjaaja auttaa vapauttamaan käsien liikkeen ja johtaa sen lopulta luomaan vaikkapa värikkäitä viivoja, maalausjälkiä. Samalla irtaudutaan kahlitsevan rationaalisesta ajattelusta ja syntyy mahdollisuus nähdä tosin.

-    Kun paperille syntyy viivaa vieri viereen, kukaan ei enää tiedä, mikä on oikea viiva tai missä oikean viivan pitäisi kulkea. Näkökulma yksittäisestä siirtyy kokonaisuuden tarkasteluun, kuvaa Tero Annanolli työmetodia.

Asioiden etäännyttäminen, abstrahointi ja yhteisöllinen toiminta auttavat osallistujia käsittelemään asioita uudella tavalla. Viivojen kohtaamiset ja värit synnyttävät isoja teemoja yhteisöstä: kehittämiskohteita ja vastausten alkuja kysymyksiin. Toisinnäkemisen kyky helpottaa irrottautumista totutuista ajatteluprosesseista, mikä on uusien luovien toimintatapojen synnyn edellytys.

-    Eri alojen asiantuntijoiden yhdessä luovalla tavalla löytämä tieto on ainutkertaista. Kun kehitetään toimintamalli, jossa asiakas on mukana, voidaan puhua yhteiskehittäjyydestä, kuvaa Annanolli Luovuuspajojen laajempaa käyttöä vaikkapa tuotekehittelyssä ja innovaatioissa.

Innovaatioprosessit

Innovaatiot ovat uudenlaisia tuotteita, palveluita tai toimintatapoja, jotka on kaupallistettu tai ne ovat muuten vakiintuneet käyttöön. Käsitys innovaatioputkesta tai tieteen kaupallistamisesta, jossa idea jalostuu soveltavan tutkimuksen kautta markkinoitavaksi tuotteeksi on harhaanjohtava. Innovaatiot edellyttävät toki tuoteideaa, mutta lopullinen, käyttöön tuleva sovellus on usein erilainen kuin alkuperäinen idea.

-    Innovaatiot “kasvavat” enemmänkin kuin “syntyvät”. Prosessi on monipolvinen ja pitkä. Vuosia saattaa kuulua 2 - 50 ja usein vähintään 2 - 3 edeltävää tuotesukupolvea, kuvaa professori Sampsa Hyysalo innovaatioiden kehittämistä.

Onnistuneen tuotteen kolme tukijalkaa ovat tekninen osaaminen (Mikä on toteutettavissa?), liiketoiminta (Mikä on kannattavaa?) ja käytön suunnittelu (Mikä on hyödyllistä ja haluttavaa?. Lisäksi pitää täyttää arvolupaukset eli se, mikä viimekädessä tuottaa arvoa asiakkaalle. Hyvä uusi innovaatio toimii paremmin kuin aikaisemmat, turhat ominaisuudet ja "ylipalvelu" on karsittu ja hyödynnetään uusia ratkaisuja ja resursseja.

Hyysalon mielestä suomalaisen innovaatio-osaamisen yksi heikkous on liiallinen usko insinöörimalliin. Toimintaympäristön muuttuessa vahvuudet yli-institutionalisoituvat eli muuttuvat hallitsevaksi jäykkyydeksi.

-    Innovaatiotoiminnassa Suomi on insinöörien maa. Hyödynnämme luonnontieteitä, kauppatieteitä ja osin muotoilua, mutta valtaosa osaamisaloista jää kokonaan hyödyntämättä, sanoo Hyysalo.

Parempaa hyödyntämistä odottavia aloja ovat esimerkiksi ihmistiede ja kansatiede. Hyysalo nostaa esimerkiksi Tanskan, jossa on tavallista, että  antropologit ja etnologit osallistuvat innovaatioprosessihin selvittämällä, mikä oikeasti on merkityksellistä asiakkaille, millä tavoin tuote täyttää arvolupaukset.

-    Tarvitaan yhä syvempää yhteistyötä eri alojen välillä. Monitieteinen osaaminen on voimavara, jota pitää arvostaa, kiteytti Hyysalo kaikkien alustajien tärkeän viestin. 

Myös kulttuurin tunteminen on tärkeää. Jos haluaa saada tuotteitaan kaupaksi kulttuuria arvostavissa maissa, ei pelkästään yhteiskunnan toimintakulttuurin tuntemus riitä. Pitää ymmärtää kulttuuria niin tieteissä kuin taiteissa.

Kohti ketterämpiä työyhteisöjä

Työyhteisöissä oleva luovuus piiloutuu ja valitettavan usein jää käyttämättä. Ulkoiset paineet, kritiikki tai tuen puute saavat tukeutumaan tuttuihin toimintamalleihin tai -kulttuuriin. Luovuuden käytön esteenä on myös virheiden tekemisen pelko.

-    Työpaikoilla tulisi kannustaa luoviin ratkaisuihin ja sietää myös epäonnistumisia. Parhaimpia tapoja tapaa luovuus on sanoa "meillä on aina tehty näin" tai etsiä syyllinen, jos uuden kokeilu ei onnistu, kertoi edustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja kokemuksistaan työyhteisövalmentajana ja kouluttajana.

-    Puhun viidestä L-kirjaimesta, joita tarvitaan työyhteisöissä. Ne ovat luottamus, luovuus, leikkimieli, liike ja lepo.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan yhtenä hankkeena on selvittää taiteellisten menetelmien laajempaa käyttöä yhteiskunnassa ja päätöksenteossa. Myös Eduskunta-rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehdään uudentyyppisiä työtiloja, jotka kutsuvat ratkomaan asioita uusien työmenetelmien avulla.

 

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkas, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta järjestävät Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa yleisölle avoimet kuulemistilaisuudet ajankohtaisesta teemasta. Joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina klo 8.30–9.30 (poikkeus: 13.5.) pidettäviä tutkijakuulemisia yhdistää tulevaisuuden ennakointi. Mitä rohkeita ratkaisuja ja työkaluja tutkimus tarjoaa? Vaihtuvia teemoja käsitellään laajasti teknologiasta taiteen kentälle ja luovaan talouteen.

Maaliskuun aiheena oli Miten tukea luovuutta? Tilaisuudessa esiintyivät kansanedustajat Sanna Lauslahti ja  Merja Mäkisalo-Ropponen sekä asiantuntijoina professori Eeva Anttila Taideyliopistosta, taitelija-kehittäjä Tero Annanolli ja professori Sampsa Hyysalo Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.  Tilaisuuden juonsi pääsihteeri Reetta Kettunen, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta.

Seuraavan aamukuuleminen järjestetään 13.5.2016 ja sen aiheena on Kansalaisyhteiskunta.

 

Lisätietoja:

Pääsihteeri Reetta Kettunen, Tiedonjulkistamisern neuvottelukunta, p. 040 733 5935

 

Lisämateriaaleja:

T. Annanolli, Luovuudesta käyttövoimaa organisaation kehittämiseen teoksessa Kai Lehikoinen, Anne Pässilä, Mari Martin, Maiju Pulkki (toim.): Taiteilija kehittäjänä. Taiteelliset interventiot työssä. KOKOS, 2016.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke ArtsEqual tutkii,  kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa.

 

 

Kategoria: