Elämmekö totuudenjälkeistä aikaa?

×

Virheviesti

Deprecated function: Assigning the return value of new by reference is deprecated funktiossa drupal_load() (rivi 1369 tiedostossa /var/www/drupal/includes/bootstrap.inc).
9.2.2017

Kooste Tutkaksen aamukuulemisesta 3.2.2017

Tutkaksen aamukuuleminen "Totuuden jälkeinen aika - ketä uskoa?" järjestettiin perjantaina 3.2.2017 Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa. Asiantuntijoina olivat professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta ja yliopistolehtori Mikko Jakonen Jyväskylän yliopistosta. Tilaisuuden alkusanat lausui Tutkaksen puheenjohtaja, edustaja Sanna Lauslahti ja päätössanat tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Merja Mäkisalo-Ropponen. Moderaatorina oli Tiedonjulkistamisenneuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen.

Mediamaiseman nopea muutos on keskeinen tekijä asiantuntijuuden haastamisessa ja asiantuntijatiedon kritiikissä. Julkaisemisen portinvartijat ovat väistyneet, kuka tahansa voi olla oma mediansa, esittää omia faktojaan ja niiden tulkintoja. Valeuutiset leviävät nopeasti. Viestinnän professori Esa Väliverrosen mukaan yhteisten faktojen hylkääminen ja entistä tehokkaampi propagandan levittäminen ovat oireita keskustelukulttuurien eriytymisestä ja mediamaiseman muutoksesta. Asiantuntijatieto valikoituu ja kyseenalaistuu sosiaalisissa kuplissa.

Käsitys tieteen ja asiantuntijuuden arvostuksen laskusta ei kuitenkaan saa tukea selvityksistä, jotka mittaavat kansalaisten luottamusta tieteeseen. Esimerkiksi Tiedebarometrin mukaan suomalaiset arvostavat tiedettä ja tutkimusta, kuten muiden selvitysten mukaan myös muut eurooppalaiset.

- Puhe totuuden jälkeisestä ajasta saattaa pikemminkin kertoa siitä, että emme ymmärrä muutoksia, jotka ovat tapahtuneet, arvioi Väliverronen.

Väliverronen miettii, onko ongelma pikemminkin asiantuntijoiden asenteissa ja viestintätaidoissa. Viestinnän pitää olla avointa ja perustua vuorovaikutukseen. Perinteinen kylmiin faktoihin perustuva viestintä ei välttämättä tavoita yleisöä, jos toinen vaihtoehto vetoaa kuulijan tunteisiin. Kun tarinaan lisätään vielä samaistava kokemus ja muutama valikoitu fakta, viesti vaikuttaa.

- "Life is a pitch", promootion kulttuuri leviää, kuvaa Väliverronen muutosta.

Hänen mukaansa muuttuvan mediakentän ja sen toimintojen ymmärtäminen on edellytys toimivalle viestinnälle. Asiantuntijaviestinnässäkin voidaan hyödyntää tarinallisuutta ilman että viesti vääristyy. Yhtenä esimerkkinä on narratiivisen tietokirjallisuuden tulo markkinoille. Lisäksi on tärkeää osoittaa, että asiantuntijat kuuntelevat aidosti ja ymmärtävät myös tunnereaktioita.

Asiantuntijuus ei myöskään ole enää vain harvojen yksilöiden oikeus. Kansalaiset ovat yhä paremmin koulutettuja ja tietoa on yhä avoimemmin saatavissa. Nämä johtavat asiantuntijuuden laajenemiseen ja toisaalta haastamiseen ja kritisointiin. Väliverronen muistuttaa kuitenkin, ettei pelkkä googlaus tee kenestäkään asiantuntijaa eikä tutkimustiedon käyttäjää. Tieto pitää osata myös arvottaa.

-- Lähdekritiikki on elämänkestoinen oppimisprosessi, muistutti Tutkaksen puheenjohtaja, edustaja Sanna Lauslahti. Hän kehotti muistamaan myös, miten helppoa on vääristää kenen tahansa viesti, kun se irrotetaan sopivasti asiayhteydestään.



Tulevaisuuden asiantuntijuutta etsimässä

Yliopistolehtori Mikko Jakonen kertoi tulevaisuusvaliokunnan maaliskuussa 2017 julkaistavasta selvityksestä vastatiedosta. Vastatieto-raportti selvittää asiantuntijuuden ja tiedon roolia nykyaikaisessa yhteiskunnassa ja päätöksenteossa sekä pohtii, kuinka valiokunnissa voitaisiin kuulla asiantuntijoita monipuolisemmin. Näpäkästä nimestään huolimatta vastatieto ei haasta perinteisempää asiantuntijatietoa vaan rikastuttaa tietopohjaa tuomalla esille hiljaista ja vaiettua tietoa.

-- Vastatieto ei ole ketään vastaan vaan pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, mikä on luotettavaa asiantuntijatietoa ja mikä ei, totesi Jakonen.

-- Se on tapa koota yhteen ja tiivistää olemassa olevaa tietoa sekä tunnistaa ja koota yhteen erilaisia asiantuntijuuden muotoja.

Vastatieto tiedon hankintamenetelmänä monipuolistaa päätöksenteossa käytettävää tietoa sekä mahdollistaa keskustelun myös poliittisista lähtökohdista, kysymyksistä ja vaihtoehdoista. Lisäksi vastatietomenetelmien avulla tunnistetut luotettavat ja uudentyyppiset asiantuntijuudet monipuolistavat asiantuntijakuulemisen mallia.

Asiantuntijuus siis muuttuu ja monipuolistuu. Vastatietokuulemisissa tuodaan yhteen monipuolisia asiantuntijatyyppejä tai -rooleja, joille suunnitellaan erilaisia kysymyksiä. Tavoitteena saada selville mahdollisimman laaja näkemys ja tietopohja käsiteltävänä olevasta asiasta.

Vastatiedon asiantuntijatyypit voidaan jakaa ainakin neljään erilaiseen rooliin, sen mukaan, miten ja millaisesta asemasta käsin asiantuntijat tietoaan tuottavat, keräävät, esittävät ja mitä esitetyllä tiedolla tavoitellaan. Todellisuudessa tyypit ja roolit limittyvät toisiinsa.

Nykyaikaisen akateemisen asiantuntijuuden perustana on pitkäkestoinen ja monipuolinen korkeakoulutus sekä kyky edustaa tiedollista auktoriteettia. Toiminnan luonne on ymmärtävää, selittävää, normittavaa, järjestävää, harkitsevaa ja kriittistä. Akateeminen asiantuntija pohtii tarkasti toimintaansa, niin tutkimusta kuin kommentointia, lausuntojen antamista ja uusien ajatusten esittämistä. Tämä hidastaa akateemisen tiedon hyödyntämistä.

Näköalapaikan asiantuntija on usein korkeakoulutettu mutta omaa myös vankan käytännön kokemuksen. Toiminta on tarkkailevaa ja seuraavaa ja samalla osallistuvaa ja nopeaa. Näköalapaikalla ollaan jatkuvasti läsnä ja vaikutetaan. Tyypillinen toimija on esimerkiksi tutkiva journalisti, kansalaisjärjestön aktiivi tai taiteilija.

Kokemusasiantuntijuus muodostuu ennen kaikkea tekemisessä ja kokemisessa. Toiminta on ymmärtävää, selittävää, hiljaista ja vaiettua tietoa tunnistavaa, tunnustavaa ja vahvistavaa. Asiantuntijuus muodostuu pitkäaikaisissa prosesseissa, mutta henkilö on kokemuksen kerryttyä nopea toimija. Potilasjärjestöjen edustajat, paikallisyhdistykset tai yrittäjät ovat tyypillisiä kokemusasiantuntijoita.

Näkemysasiantuntijalla on todennäköisesti korkea koulutus. Toiminnan luonne on uudistavaa ja intressipohjaista. Näkemysasiantuntijoilla on voimistuva näkyvyys uusmediassa, ja heidän toimintansa on tilanteesta riippuen hidasta tai erittäin nopeaa. Näkemysasiantuntijoita toimii yhteiskunnallisissa liikkeissä, politiikassa, yrityksissä mutta myös taiteessa.

Kenties tunnetuin tulevaisuuden asiantuntijoista on kokemusasiantuntija. Heitä myös koulutetaan sosiaali- ja terveysalan kehittämisen asiantuntijoiksi. Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen toivoi, että kokemusasiantuntijoita käytettäisiin nykyistä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja muutosprosesseissa. Esimerkiksi uusien terveydenhoitotilojen suunnittelussa on syytä kuulla kokemusasiantuntijaa, sillä arkkitehti ei useimmiten omaa kokemuspohjaista käytännön tietoa, joka esimerkiksi potilaalla on.

Tulevaisuusvaliokunnan selvitys vastatiedosta julkaistaan maaliskuussa 2017.

***

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkas, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta järjestävät Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa yleisölle avoimet kuulemistilaisuudet ajankohtaisista teemoista. Keväällä 2017 keskustellaan vastatiedosta, tuulivoimasta, biopolttoaineista, genomien täsmämuokkaamisesta ja kuullaan, mikä on seitsemäs aisti.

Seuraava aamukuuleminen on 3.3. Aiheena on Tuulen tuivertamat - tuulivoiman terveysvaikutukset.



Lisätietoja: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen, p. 040 733 5935, reetta.kettunen(at)tjnk.fi



Lisälukemista:

Tiedebarometri 2016

Esa Väliverronen: Julkinen tiede. Vastapaino 2016

Esa Väliverronen on TJNK:n jäsen.

Pääsihteeri Reetta Kettusen koostekirjoitus on julkaistu ensimmäiseksi Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran - Tutkas Facebook-sivulla

 

Kategoria: